Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö Hekan vuokrankorotukset kuumentavat asukkaiden tunteita. JHL:läinen asukasaktiivi Auli Rantanen moittii yhtiön johtoa ja hallitusta asiantuntemattomuudesta ja varautumisen puutteesta.
Helsinkiläinen osastonsihteeri Auli Rantanen täyttää kahvinkeittimen vesisäiliötä tyynen näköisenä, mutta mielessä myllertää. Hän on Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) asukasaktiivi ja perin juurin sydämistynyt tuleviin vuokrankorotuksiin.
Vielä kaksi vuotta sitten Rantanen asui Hekan Kontulankaaren vuokrataloissa, mutta peruskorjauksen takia asukkaat joutuivat evakkoon.
– Laitoin kurillani hakemuksen Mellunmäen kohteeseen ja pääsin ihka uuteen taloon ensimmäistä kertaa eläissäni, hän kertoo.
Koti on 52-neliöinen kaksio, johon Rantanen on pääosin tyytyväinen. Virallisesti myös poika on kirjoilla asunnossa, vaikka majaileekin enimmäkseen tyttökaverinsa luona.
– Olen viihtynyt. Talo on rauhallinen, eikä liikenteen melu häiritse.
Asukasaktiivi, osastonsihteeri Auli Rantanen
– Keittiössä saisi olla enemmän lasku- ja työskentelytilaa. Myös parveke voisi olla hiukan isompi, mutta muuten olen viihtynyt. Talo on rauhallinen, eikä liikenteen melu häiritse.
Rantasen onni uhkaa jäädä lyhytaikaiseksi, sillä Heka aikoo nostaa kaikkien asuntojensa vuokria ensi vuoden alussa. Aiemmin korotukset ovat olleet noin 1,5-2 prosenttia vuodessa, tänä vuonna keskimäärin neljä. Ensi vuonna asukkaita uhkaaa noin 12 prosentin korotus, joissain uudemmissa taloissa suurempikin.
Korotus on niin suuri, että Hekan tavoite tarjota noin 40 prosenttia markkinahintaisia vuokra-asuntoja edullisempia asuntoja ei enää ensi vuonna täyty.
Yhtiö perustelee jättikorotuksia kustannusten nousulla. Suurin yksittäinen syy on yhtiön lainakorkojen nousu, mutta myös Helsingin kaupungin perimät tonttivuokrat, kaukolämmön kallistuminen ja muut hinnannousut vaikuttavat.
”Päivätyössä ei pääse rikastumaan”
JHL:läisen Auli Rantasen nykyiset asumiskulut vesi- ja autopaikkamaksuineen ovat 826 euroa kuukaudessa, tammikuun alusta lukien yli 900 euroa.
– Millä minä ja kaltaiseni maksamme korotetun vuokran? Jo nyt nostan osittaista varhennettua eläkettä, koska pelkkä palkka ei riitä, hän sanoo.
Rantanen on koulutukseltaan lähihoitaja, ja hän teki pitkän työuran Helsingin kotihoidossa. Kun voimat uhkasivat runsas vuosi sitten hiipua, hän sai osastonsihteerin paikan Laakson sairaalasta.
– Olen tehnyt päivätyötä koko ikäni, eikä sillä pääse rikastumaan. Nyt palkasta jää käteen 1 600 euroa kuussa, yhdessä varhennetun eläkkeen kanssa se tekee pari tonnia.
– Joudunko nyt myymään loputkin rakkaudella keräämistäni muumimukeista?
Rantanen ei saa asumistukea. Kontulassa vuokra oli alhaisempi, koska talo oli vanha. Siellä asuessaan hän talletti kaupungin henkilöstökassaan keskimäärin satasen kuukaudessa, mutta joutui muutettuaan korkkaamaan kertyneet säästöt.
– Lisäksi möin osan vuosien varrella keräämistäni muumimukeista. Pitääkö nyt luopua viimeisistäkin? hän ihmettelee.
”Hekan riskienhallinta on pettänyt”
Auli Rantanen on vuokrataloyhtiö Hekan asukasaktiivi ja toimii oman taloyhtiön talotoimikunnan sihteerinä sekä Hekan idän alueen talouden ja hallinnon valvojana. Vuositasolla kokouspalkkiot luottamustoimista ovat muutaman satasen luokkaa, mutta suurin hyöty on siinä, että hän pysyy jyvällä yhtiön asioista.
Hekan hallitus koostuu luottamushenkilöistä, Helsingin kaupungin viranhaltijoista ja kahdesta asukkaiden edustajasta. Rantasen mielestä Hekan nykyistä hallitusta ei voi pitää korotusten syntipukkina, vaan kyseessä on pitkän kehityksen tulos.
– Heka ei ollut varautunut siihen, että korot voivat nousta.
– Heka on sitonut lainat markkinakorkoihin, mutta ei ole varautunut siihen, että korot voivat nousta. Riskienhallinta on pettänyt. Kuitenkin yhtiön hallituksessa on rahoituksen ammattilaisia, jotka ovat istuneet siellä iät ja ajat, hän sanoo.
Rantanen ihmettelee myös sitä, miksi asukasaktiiveille perinteisesti syksyisin järjestettävä Hyyryläispäivä on tänä vuonna peruttu.
– Pelättiinkö, että vuokrankorotuksista sataa rankkaa kritiikkiä – varsinkin, kun yhtiön hallitus päätti toukokuussa maksaa Hekan johtoryhmälle ja aluejohtajille tulospalkkiot.
Lue lisää: Helppoa kuin heinänteko sitten, kun sen osaa: Talousviisaan seitsemän vinkkiä säästämiseen
”Talo on peruskorjauksen tarpeessa”
Myös Helsingin Savelassa asuva JHL:läinen ruokapalveluvastaava Taija Ahokainen on järkyttynyt tulevista vuokrankorotuksista. Hän asuu 1970-luvun lopulla valmistuneessa Hekan vuokratalossa yhdessä kahden poikansa kanssa.
– Talo on peruskorjauksen tarpeessa. Remontti on jo kertaalleen siirretty, ja ilmeisesti se siirtyy edelleen, hän sanoo.
Ahokainen on mieltynyt rauhalliseen ja lapsiystävälliseen alueeseen, josta autottoman on hyvien julkisten yhteyksien ansiosta helppo päästä töihin ja muihin menoihin.
Ahokaisen nettopalkka on noin 2 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi hän saa asumistukea pari sataa euroa kuussa.
Hallitus valmistelee parhaillaan rankkoja leikkauksia asumistukeen. Se heikentää vuokralla asuvien tilannetta etenkin Helsingissä.
– Tuki laskee, koska uusi hallitus aikoo nostaa asumistuen perusomavastuuta. Tiukkaa tekee, Ahokainen laskeskelee.
Pääministeri Petteri Orpon (kok) hallitus aikoo muutenkin heikentää asumistukea: Yleisestä asumistuesta poistetaan 300 euron ansiotulovähennys. Asumistuen taso tarkistetaan 70 prosenttiin hyväksyttyjen asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Lisäksi asumistuen kuntaryhmät 1 ja 2 yhtenäistetään tasolle 2. Se tarkoittaa Helsingin putoamista asumistukiluokkaan kaksi muiden pääkaupunkiseudun kuntien kanssa, vaikka Helsingissä on korkeammat vuokrat.
Perheen 74-neliöisen asunnon vuokra on nyt 767 euroa kuussa. Ahokainen ei vielä tarkkaan tiedä, kuinka paljon vuokra vuoden alussa nousee, mutta talon ikä ja kunto huomioiden korotus lienee 10–11 prosenttia.
Jos perheen talous menee oikein tiukalle, Ahokainen saattaa ottaa päivätyön oheen keikkaluonteisen työn. Syntyperäisenä helsinkiläisenä hän haluaa pysyä vastakin Helsingissä.
”Pienituloisuuteen on monta syytä”
Taija Ahokainen on erityisen huolissaan Hekan vuokralaisina olevista eläkeläisistä, yksinhuoltajista, osatyökykyistä ja hoitovapaalla olevista. Kaikilla ei ole mahdollisuutta lisäansioihin.
– Pienituloisuuteen voi olla monta syytä, mutta vuokrankorotus koskee yhtä lailla kaikkia.
Auli Rantasta harmittaa se, että tavallinen asuntovelallinen voi mennä pankkiin ja pyytää muutaman kuukauden tai jopa vuoden lyhennysvapaata ja tasapainottaa siten taloutta. Hekan vuokralaisille se ei ole mahdollista.
Parin kolmen vuoden kuluttua Rantanen jää vanhuuseläkkeelle.
– Minua on alkanut kiinnostaa ajatus muuttaa jonnekin muualle. On pakkokin, koska eläkkeellä minulla on tuskin varaa asua Helsingissä.